Mie ruukaan tehä iha pörrönä töitä

Tykit on päällä, ja kauhean korkea lumipilvi ilmassa!

Noniin, eli viime lauantaina oli tarpeeksi pakkasta ja päästiin vihdoinkin tykittämään lunta. Snow Villagen rakennelmat rakennetaan tykkilumesta, koska se on paljon tiheämpää ja painavampaa kuin luonnonlumi. Lumi painuu kokoajan alaspain ja tiivistyy; siksi rakennelmista tehdään suhtkoht pyöreitä, joten ne vain vahvistuvat vajotessaan. Pyöreähköt lumirakennelmat sulavat kyllä keväällä, mutta eivät koskaan sorru (tai ainakin se on todella harvinaista...).

Työmaa-alue, ravintolan seinät kohoavat...

Maanantaina pääsimme mukaan lapioimaan ja polkemaan. Ravintolan pallomuotti oli jo täytetty ennen saapumistamme, mutta saimme olla mukana kokoamassa pantaa. Pannan ja pallon väliin lingotaan lunta (pannan etäisyys pallosta n. 2,5-3 metriä), joka lapioidaan mahdollisimman tasaiseksi ja poljetaan mahdollisimman tiiviiksi.

Kylmyydestä sekaisin mennyt työnainen
pallon ja pannan välissä

Pantaa nostetaan sitä mukaa kun sen ja pallon välinen alue täyttyy lumella (alas päästään joko tikkailla tai traktorin kauhan kyytiin hyppäämällä). Turvallisuussääntöihin kuului muun muassa:

1. Kypärä ja heijastinliivi aina päällä
2. Ei saa astua lähelle palloa (50 cm turvaraja)
3. Pannan reuna poljetaan varovasti asettamatta painoa jalalle
4. Ei saa tippua reunan yli
5. Ei saa iskeä ketään lapiolla päähän
6. Kannattaa juosta pois kun linko lähestyy

Kun päästään iglun katolle (pyöristyvään kohtaan), pantaa ei voida enää käyttää ja "vain hurjimmat uskaltaa jäädä" (ei pantaa "aitana"). Meidän harjoittelijoiden ei edes annettu jäädä vaikka oltaisiin haluttu (en tiedä oliko siinä sitten pelko siitä että putoamme, vai pelko siitä, että tuhoamme koko rakennelman).

Sillä aikaa kun muut tekivät kattoa, me lähdimme hortoilemaan metsään kelkkojen kanssa merkitsemään lumikenkäreittiä. Oli muuten ihan törkeän kylmä kun ajeltiin -22 asteen pakkasessa keskellä ei mitään!

Itse pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni ajamaan kelkalla, oli hieman tökkivää menoa... Onneksi Ida ajoi suurimman osan ajasta.

Kaaduin myös ensimmäistä kertaa elämässäni kelkalla: ajoimme kantoon... Onneksi oli pehmeää lunta alla.

Olimme kaikki syväjäässä kun löysimme tiemme takaisin.

Petkeleellä tökkimistä

Kun katto oli rakennettu, pallo tyhjennettiin ja pääsimme vetämään sen ulos. Oviaukkoja oli avattu sen verran että päästiin sisälle, ja meidän hommaksi lankesi niiden siistiminen. Se oli aika mukavaa hommaa.

Reunoja leikattiin moottorisahalla niin paljon kuin mahdollista, ja sitten paloja hakattiin irti petkeleellä.

Kuin reunat oli siistitty, niitä "hiottiin" muun muassa laudoilla joissa oli noin sata ruuvia, ja jonkinlaisilla raastimilla.

Tasaiseksi seinät saatiin juustoraastimen näköisillä hömpötyksillä.

Juustoraastimen näköinen hömpötys ja pari petkelettä

Valmis iglu ja vähän käytävää ulkopuolelta

Jäävuoria seinässä

Heti kun ravintolan pallo oli vedetty ulos kuusi kiinalaista ryntäsi sisälle veistelemään seiniin jäävuoria. Todella nopeasti tekevät hienoja juttuja!

Päästään itsekin tuohon hommaan ehkä kunhan huoneet alkavat valmistua...

Kun ravintola valmistui aloimme samantien tekemään kappelia samalla tyylillä.
Ravintolan halkaisija on 16 metriä ja korkeus 10 metriä, ja kappeli on hieman pienempi. Myös elokuvateatterin rakennus alkoi pari päivää sitten.







Korkeamman lämpötilan takia lunta ei voida enää tykittää, ja lumen määrä on ehkä puolet siitä mitä tullaan hotelliin tarvitsemaan... Saa nähdä koska on taas tarpeeksi kylmä...

Kappeli alkaa kohoamaan... Kuvassa myös linko.

Aina välillä menemme joelle kolamaan lunta. Jääveistoksiin nostetaan jäät sieltä, joten aina välillä jäänpinta käydään puhdistamassa lumesta. Jo tehdyt jääveistokset on tehty viime kevään jäistä jotka olivat isoissa jääsäilytysjutuissa kesän yli. Jokivedestä tehdyt jääveistokset ovat muuten todella nätin vaalean turkoosin värisiä.

Itseäni aina kuumottaa mennä jäälle kolamaan... Vetisiä paikkoja on vielä näkyvissä, ja mielessä pyörii vain Pikku Kakkosen karhun ääni: "Varokaa heikkoja jäitä!"

Siinäpä kuulumiset tällä kertaa, kirjoittelen varmaan lisää kun työt edistyvät. :)

Joella "kollaamassa"