14.6.2016

Pöytä on katettu

Harjoittelupaikkani tarjosi minulle kesätöitä ja jatko-kesätöitä, joten tietysti sanoin kyllä ja vietin kesäni Helsingissä rakennellen lavasteita. Ensimmäinen hommani "oikeana" työntekijänä oli pyörillä liikkuvan pöydän rakentaminen, jonka tein metallista ja vanerista. Pöydässä piti olla telineet kolmelle pinnatuolille (ne se vain kätevästi nostettua pöydän kyytiin ja rullattua pois lavalta) ja pieni laatikko ruokavälineille.

Työ alkoi tietysti pienellä pohdinnalla ja leikkauslistan teolla. Päädyin tekemään pöydän pohjan 20x40 mm metalliputkesta "väärinpäin", jotta sain jalat kiinnitettyä suoraan oikeaan kohtaan, noin 50cm päähän pöydän reunasta (rakenne on kestävämpi, jos putki on lyhyempi sivu ylöspäin).


Kun suurin osa metallirakenteista oli tehty (jalat puuttuivat vielä, koska oikean kokoista putkea ei ollut varastossa), aloin tekemään vetolaatikkoa. Ensin ajattelin tekeväni laatikon joka liikkuu kiskoilla, mutta päädyin tekemään vanhan tutun laatikon: vanerilaatikko vanerilaatikon sisällä, ja hieman steariinia liukasteena. Laatikon etulevy oli hieman suurempi kuin telinelaatikko ja tuli alareunan yli, jotta sen sai helposti vedettyä auki. Lavastaja ei tässä vaiheessa halunnut vedintä (myöhemmin ohjaaja halusi sellaisen).

Tästäkään en selvinnyt täysin ongelmitta: tein molemmista laatikoista 15mm liian pitkät, minkä huomasin vasta liimattuani ja ruuvattuani laatikot kasaan. Ruuvasin siis ruuvit irti, asettelin oikean mitan hyvin varovasti vannesahaan (laatikon muodon takia en voinut käyttää sirkkeliä), ja sahasin sisemmästä laatikosta etulevyn pois hyvin varovasti (ja onnistuin täydellisesti!), ja lyhensin molempia laatikoita 15mm.



Sitten oli aika sahata 15mm pöytälevy ja 9mm maskit pöydän reunoihin. Lisäksi testailin tuolitelineiden toimivuuttani, ja työkaverini ehdotuksesta lisäsin metallikeppien väliin pienet metalliputket, jotta ei varmasti tulisi hutiosumia kun tuoleja nostetaan paikalleen.











Ennen kun kiinnitin puuosat, lisäsin metalliputkijalat pöytään. Jalkoihin kiinnitin valmiiksi tehdyt lattaraudan palat, joihin oli porattu neljä reikää (niitä oli isot pinot verstaalla) jotka pyöristin rälläkällä. Näihin kiinnitin pyörät. Pöytälevyn kiinnitin itseporautuvilla ruuveilla, laatikon kiinnitin pöytään ruuveilla pöytälevyn läpi. 9mm maskit kiinnitin T-nauloilla metalliin







Pöytä valmiina, ainakin omalta osaltani. Kiinnittämäni pyörät vaihdettiin ainakin pariin kertaan tämän jälkeen.


Kun maalari maalasi pöytää, revin lavastajan valitsemat pinnatuolit palasiksi ja liimasin ne uudelleen kasaan: ne olivat pinnatuolien tapaan hyvin heikkoja liimauksiltaan, ja palaset lähtivät irti toisistaan vain vetäisemällä.








Ja tässä pöytä valmiina, odottmassa lähtöä harjoitussaliin.


4.6.2016

Kirjaimia

Kun palasin työharjoittelun jälkeen kouluun, pääsin heti styrox-hommiin. Tampere Guitar Festival oli tilannut koululta suuret kirjaimet ja kitaran (TGF:n logo). T ja F oli jo tehty, mutta eriävien mielipiteiden takia oppilas, joka oli ne tehnyt, ei voinut myös tehdä G:tä. Otin siis styroxin pöydälle ja rupesin vääntämään suurta G:tä.

Ensimmäiseksi kuumalankaleikkurin pöytä piti saada suuremmaksi, joten teimme siihen Joonaksen kanssa jatkopalan (Joonas taisi tehdä suurimman osan työstä). Sitten päästiin hommiin.

Heijastin G:n piirtoheittimellä styroxille, piirsin sen ja sitten leikkasin palasissa oikeaan muotoon kuumalankaleikkurilla. Lankaleikkuri ei ollut tuttu kaveri, joten en onnistunut leikkaamaan ihan viivojen mukaan...








Kun palaset oli leikattu, aloin kiinnittämään niitä uretaanilla yhteen. Saumat menivät ristiin, jotta kirjain olisi kestävämpi.




















Kun olin saanut kirjaimen kasaan, yritin hioa kaaria hieman nätimmiksi kahdella eri hiomakoneella. Voi sitä purun määrää! Palloja oli taskuissa ja niitä päätyi oman sängyn lakanoidenkin väliin... Suurimmat reiät täytin styroxilla ja uretaanilla, loput kittasin. Sain pienen Ida-apurin tähän vaiheeseen, kesäloma oli jo lähellä ja kiire kova...

Kun kirjaimet olivat valmiit, ne paperoitiin voimapaperilla (liima + paperi). Haasteena oli saada paperi kirjainten päälle mahdollisimman tasaisesti, ilman ilmakuplia.





Paperoidut kirjaimet maalattiin valkoisiksi, ja niille tehtiin kertopuusta ja vanerista telineet.

Ja tässä lopputulos!